No niin, meninpä taas tekemään sen mitä olen pitkään miettinyt. Hankin itselleni rakennekynnet, omat kun on niin surkeat, lyhyet, katkeilevat ja rumat. Tuntuu että josko sitä välillä saisi itseään hemmotella kun vuosikaudet on ajatellut vaan lapsia ja koiria. Nyt kun lapset on maailmalla niin vieläkin tulee niille aina osteltua kaikenlaista. Koiriin on tullut tässä muutaman kuukauden sisällä laitettua rahaa kanssa ihan mukavasti joten josko nyt välillä hemmottelisi ihan itseään.

Parvoa tuntuu olevan nyt liikkeellä aika tavalla ja tuntuu toiset koiraihmiset jo miettivän kannattaako lähteä edes näyttelyihin enää, tietentahtoen koiriaan sairastuttamaan. Meillä olisi parin viikon päästä myös näyttely edessä ja pitääkin nyt miettiä mennäänkö vai ei. Koko porukalla on kyllä rokotukset ok mutta eipä se esteenä ole sille etteikö Parvon voisi saada. Tässä linkki kasvattajalle joka menetti monta koiraa nyt kesällä parvoon :(

chicchoix.com/blog/

Huomenna suunnitelmissa lähteä Riinen kanssa Hesaan treffaamaan Ulpua ja Huldan poikaa Onnia.

Tässä kynnet ja ruttuiset sormet ikuistettuna :) Kynnet halusin tarkoituksella noin lyhyet kun ne tuosta kuitenkin koko ajan kasvaa ja niillä pitää sitten pystyä jotain tekemäänkin.