Tänään käytiin Riinen kanssa Nastolassa hakemassa EH ja nyt loppui kehässä juokseminen hetkeksi. Mantahan on jo pesty ja aivan pohjavillaton, mutta nyt pääsee muutkin tytöt pesulle ja kasvattelemaan uutta turkkia talven näyttelyihin. Hyvä näin, enpä paljon enempää olisi tämän selän kanssa pystynytkään. Nyt kun vielä saisi jollain ilveellä nuo tytöt pestyä. Selkä on aika huonossa jamassa kaikesta lääkemäärästä huolimatta, nyt alkaa jo pikkuhiljaa hieman masentamaan tämä sairastelu.

Mietin tuossa eilen sateessa kauppaan ajellessa, että kyllä on ollut surkea tämä kesä. Pitkä ja pimeä syksy sekä talvi edessä, eikä auringonvaloa ole juurikaan saatu. Millä sitä ihmiset taas jaksaa talven painaa töitä, kun ei edes kesällä ole saanut akkuja ladattua. En minäkään helteitä halua, mutta olisi edes parissakympissä nuo päivälämmöt. Ja aurinkoahan me täällä pohjolassa tarvittaisiin, juurikin sen pitkän pimeän kauden varalle. Itse olen saanut lomailla jo tovin ja lomat jatkuu ainakin elokuun loppuun, joten minä olen täällä kyllä saanut levättyä. Ja jokaisesta auringonpilkahduksesta olen kyllä ottanut kaiken irti, pihalla auringossa kirjoja lukien.

Huomenna mustikkaan ja ihan omaan metsään, metsämansikoitakin on ihan kivenheiton päässä tarjolla, nam. Nyt kaikki luonnon omat vitamiinit ja antioksidantit käyttöön. Kantarelleja olen jo kytännyt, kun niitäkin kasvaa ihan omalla tontilla, vielä en ole niitä pongannut.