Niinhän siinä sitten kävi, että uusi selkäleikkaus on tässä edessä. Leikkausjonot 3-4 kk, joten eiköhän se minun tuurilla osu juuri ennen joulua, että menee minulle niin tärkeä joulukin päin honkia.

Maanantaina kävin kirurgin luona kuulemassa tuomion. Kuvien mukaan selän pitäisi olla aikalailla ok, ei suurempia hermopinteitä eikä muutakaan. Kivut on joka tapauksessa päivä päivältä pahemmat. Yksi vaihtoehto oli, että selässä olevat ruuvit ovan ärsyttäneet selän, ruuvit poistetaan kokonaan ja thats it. Toinen vaihtoehto uusi laajempi luudutusleikkaus, jonka avuntuontimahdollisuudet on muutaman prosentin luokkaa. Kysyin lääkäriltä mitä hänen mielestään kannattaisi tehdä. Kyllä piti hänenkin hetki asiaa miettiä, sanoi sitten että ehkä on kuitenkin viisasta leikata uudelleen, kun pieni mahdollisuus on olemassa, että siitä apua olisi. Jos leikkauksen jälkeen on edelleen kipuja ja kivut vielä pahenee, niin sitten taas leikkaus ja ruuvien poisto. Ei tässä oikein tiedä mitä ajattelisi. Lääkäri sanoi että kannattaa varautua siihen ettei selkää todennäköisesti saada enää koskaan kuntoon.

Flunssakin sitten iski tässä rytäkässä taas päälle, monta yötä meni valvoessa kun yskitti, mutta viimeyön sain vaihteeksi nukuttua. Mantan kanssa ei ole päästy pyöräilemäänkään kun olen ollut ihan puolikuntoinen. Tänään aamulla jaksoin taas lähteä hieman pidemmälle lenkille ja vein koirat juoksemaan tuonne peltotielle. Vielä kun saisivat nuo rapsinsa puitua tuosta pellolta, niin sitten päästäisiin suoraan tästä omalta pihalta sinne juoksentelemaan.

Kaveri kävi eilen tuomassa viisi litraa puolukoita ja nyt on kyllä pakastin ihan ääriään myöden täynnä. En muista että meillä koskaan olisi ollut pakkasessa noin paljon marjoja. Harmi kun en saanut mustaviinimarjoja omalta pihalta, olisin saanut keitettyä mehuakin pakkaseen. Nytkin se olisi ollut tarpeen kun olen tässä sairastellut.

Tässä olisi muutama päivä aikaa vielä parannella itseään, sunnuntaina Mantalla taas näyttely edessä ja pitäisi se tukehtumatta pystyä esittämään. No jospa tämä lepäilemällä menee...

Ai niin, käväisinpä sienessä. Ei tarvitse pelätä hirvikärpäsiä eikä käärmeitä, kun sieniä löytyy ihan muutaman metrin päästä omalta pihalta :)