Nyt on selkä leikattu ja toipumassa ollaan. Kaikki hyvin, kipuja ei juurikaan ole, kiitos vahvojen lääkkeitten. Ensiviikolla puhelinaika sairaalaan lääkehoitajalle, pikkuhiljaa aletaan noita vahvoja opiaatteja vähentelemään. Lääkkeitähän ei tosiaan lopeteta tuosta vaan itsekseen, vaan hoitaja tekee lääkkeenpurkuohjelmat sairaalassa. Kävelykepeillä pitäisi vielä muutama viikko kävellä, tosin en kyllä täällä sisällä niiden kanssa kävele kuin pidempiä matkoja, jotenkin niin hankalat. Pidempää istumista pitää välttää, samoin kun kumartelua sekä selän kiertoliikkeitä. Autolla en saa ajaa ennen ortopedin jälkitarkastusta, joka on 9.5. Veikkaan että alkaa käymään aika pitkäksi täällä kotona vaan eipä auta, pakko on selkä hoitaa nyt kuntoon ja varoa ettei mitään pääse sattumaan. Keskiviikkona kun kotiuduin niin piti ensin istahtaa tukevasti penkille, sitten vasta isäntä päästi koirat riekkumaan ympärille ja kyllähän ne olivatkin täpinöissään kotiintulostani. Vähän pelkäsin että jos hyppivät vasten , mutta nätisti nuo osaavat olla ja hienosti väistävät kun keppien kanssa täällä kävelen.

Kunnon talvi tuli sinä aikana kun olin sairaalassa ja kovia pakkasia oli pidemmän aikaa. Eilen aamulla täällä -30 !, muistaakseni ikinä ei ole ollut meidän nurkilla noin kylmä. Nyt sitten onneksi alkoi lauhtuminen ja tällä hetkellä taitaa mittarissa olla -8. Koirat nauttii kun saavat peuhata lumessa ilman että tassut on umpijäässä.

006.jpg

007.jpg

Eilen illalla tuli mieluinen yllätys, kun kukkakaupan lähetti toi terveiset työkavereilta. Kiitos !

001.jpg

Nyt täytyykin taas nostaa takamus ylös penkistä ja painua vähän kävelemään. Takki niskaan ja pihalle haukkamaan happea. Jaksaa sitten taas maata tuossa sängyllä :)