Aamulla Taipaleen Merja tuli minua hakemaan klo 7.30 ja suunnattiin kohti Keravaa, helppo nakki, ei siis navigaattoria mukana. Havahduttiin sitten kehä ykkösen nurkilla että ohihan me ollaan tultu taas ja lahjakkaasti. Ei muuta kun etsimään paikka missä päästään kääntymään takaisin Keravalle päin. Me kyllä ollaan sellainen kaksikko että harvoin ollaan reissussa eksymättä, vaikka on navigaattorikin mukana niin jotenkin onnistutaan aina olemaan hukassa. Eikä kyllä koskaan olla mistään myöhästytty ihan siitä syystä että itsemme tuntien lähdetään aina reissuun reilulla aikataululla.  No päästiinhän me Keravallekkin lopulta mutta myöhästyttiin kasvatin omistajan kanssa sovitusta ajasta tietty. Hänet piti koirineen napata juna-asemalta kyytiin. ( siis oikeasti suorastaan noloa ajaa Keravasta ohi kun miljoona kertaa on Hesassa tullut käytyä )
Onni ( Frozeneye's Black Amor ) ehti kuitenkin hienosti omaan testiinsä klo 9.40 ja hienostihan tuo testikin meni. Onni oli ihan oma itsensä, tyynen rauhallinen viilipytty koko testin ajan. Tuomareiden mielestä selvitti testin "colliemaisin " pistein +95 laukausvarma. Tuomareina Söderholm ja Matsuoi.  Kiitos omistaja Ulpulle kun jaksaa kasvattajan toiveita toteutella. Onni on nyt sitten saatavilla jalostukseen jos jotakuta tuo poika kiinnostaa.

Keravalta sitten paluumatkalle tarkoituksena poiketa Järvenpäässä F-Animalilla liha ja luu ostoksilla. Ja voi helvetti miten oltiin TAAS hukassa....ylimääräisiä kilometrejä tuli tänään kyllä niin liikaa . No lopulta kuitenkin löytyi Haarajoen asema barf-kauppoineen ja nyt on pakkasessa taas koirille sapuskaa siansorkkia myöden. Mukava pieni puoti olikin ja valinnanvaraa vaikka kuinka, harmi että heppaa ja lammasta ei löytynyt, tai jos oltaisiin odotettu puolituntia niin oltaisiin heppaa saatu kun olivat sitä juuri alkamassa jauhamaan.

Mukava reissuhan tuo taas oli ja naurettu on taas varastoonkin vähäksi aikaa.

Tulilatvassa on yksi pieni kaunis kukka ja pakkohan se oli taas ikuistaa.



On se vaan ihme miten Peikon on ihan pakko tuo eteisen matto aina rutata tuohon selän taakse. Ei vaan yksinkertaisesti uni tule ilman mattokasaa.